sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Kesä meni, tulkoon syys!


Puuuuhhh! Mennyt melkoista haipakkaa viimeinen kuukausi. Niin kovaa, että on jäänyt koko blogi-parka huomioimatta! Jossain sillä aikaa, kun matkailin Grönlannin ja Pohjois-Ruotsin välillä, blogin lukukertojen määrä ylitti 100 000:n rajan. Kiitos kaikille, jotka näitä jaksatte lueskella!

Tosiaan, elokuun lopulla saatiin toinenkin Partioaitan ja Matkatoimisto Aventuran ryhmistä onnistuneesti Grönlantiin ja takaisin, tällä kertaa myös ilman viivästyksiä. Viime viikko puolestaan meni Kebnekaisen maastoissa Venlojen vaelluksen kanssa, jonka myötä kesän keikat saatiin taputeltua maaliin. En ollut aiemmin ollut näin myöhään kaudesta Kebnellä ja herran pieksut mitä värien ilotulitusta se oli!! Olen köllötellyt tunturiaseman kupeessa keskikesällä ja talviaikaan, mutta näin upeana en ollut maisemaa ehkä koskaan nähnyt! Kyllä pohjoisen Ruska on upea. Huipullekin mentiin, se oli yli neljä metriä matalampi kuin pari kuukautta sitten, jolloin viimeksi paikalla kävin.

Kebnekaisen huippu on jopa vähän surullinen 

Upea, upea Ruotsin Lapin ruska!

Näiden lisäksi kesä sisälsi siis toiset reissut molempiin, Kebnelle ja Grönlantiin, sekä Sarekin, Elbrusin ja Haltin matkat. En kiistä ettenkö olisi hieman väsynyt tällä hetkellä, mutta toisaalta enemmän kuin onnellinen siitä, että kaikki meni hyvin, asiakkaat yhtä lukuunottamatta olivat tyytyväisiä ja että saan tehdä tätä touhua työkseni. Parin päivän päästä palaveeraan Partioaitan kanssa ja lyömme ensi vuoden päivät kiinni. Niiden lisäksi kalenterissa on jo ainakin Kilimanjaron opastus helmikuussa ja paluu Grönlantiin elokuussa Aventuran kanssa, joten jatkoa piisaa!

Leiripaikka Tasiusaqin lahden rannalla

Pakollinen melontakuva

Nyt olisi ehkä aika hieman levätä, mutta ei kuitenkaan. Lepo jää ainoastaan henkiseksi, sillä treenit jatkuvat tiiviinä seuraavat viikot aina Nepaliin ja Cholatselle lähtöön asti. Kathmanduun lennän 19.10. ja aion lähteä parhaassa kunnossa. Nyt siis juostaan ja jätetään ylimääräiset sipsipussit syömättä. 

Cholatsen jälkeen on viimein fyysisenkin levon vuoro. Siirsimme Etelämantereen Vinsonille lähtömme seuraavalle kaudelle, joten Nepalin jälkeen kalenteri on ihanan tyhjä. Merkintöjä on lähinnä Utösta ja Slayerin keikasta. Itseni tuntien niitä kyllä tulee lisää (merkintöjä siis, ei Slayerin keikkoja), mutta tuntuu hyvältä silti katsella loppuvuoden tyhjiä sivuja. Voisi lähteä vaikka Lappiin käymään.

Kesä paketissa, askel on kevyt!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti