Miten erottaa vapaa-ajan matka ja työreissu? Siihen on oikeastaan kolme factoria: Seura, kohde ja kohteessa tekeminen. Varmin tapa lomailla on siispä lähteä oman lapsen kanssa reissuun ja mieluusti paikkaan, jossa ei tarvitse ihan hirveästi suorittaa.
Koska viimeksi olimme kesällä pojan kanssa New Yorkissa, nyt oli hieman iisimmän kohteen vuoro. Lensimme Nizzaan, missä – kuten olen tainnut ziljoona kertaa tässä blogissakin kertoa – perheellämme on kämppä. Oli koulujen hiihtolomaviikko, ja lähdimme ottamaan rennosti. Sen lisäksi, että päivämme täyttyi pitkälti pizzan syömisestä ja Provencen vanhojen mukulakivikatujen kävelystä, kävimme myös parina päivänä Ranskan Alppien eteläisimmässä keskuksessa Isola 2000:ssa laskemassa. Ei siis ihan perinteisin Rivieran loma kuitenkaan.
Välimeri
Tuntuu, että harva edes tajuaa, että Alpit laskeutuvat Välimereen asti. Kun suurimmat keskukset ja tunnetuimmat paikat löytyvät Alppien pohjois- ja keskiosista, on Merialpit jääneet varsin vähälle huomiolle, vaikka vuorijonon päästäkin löytyy vielä yli 3000-metrisiä huippuja! Vrt. vaikka Innsbruckin ympäristön hieman päälle 2000-metriset. Ranskassa perinteisimmät laskupaikat lienevät Chamonix ja Kolmen laakson alue, joten Isolan kaltaiset keskukset saavat pysytella varsin hyvin omassa rauhassaan. Vaan sehän kelpasi meille!
Isola 2000, 90 kilometriä Välimereltä
Isola 2000 sijaitsee Nizzasta alle 100 kilometriä luoteeseen Mercantourin kansallispuiston kupeessa ja sinne ajelee parissa tunnissa, kunhan varmistaa, että vuokra-autossa on vuorille sopivat renkaat. Nekään eivät tosin auta siihen pahaan oloon, jonka viimeiset n. 20 kilometriä serpenttiinitietä Isolan kylästä ylös takaa kaikille (muille kuin kuskille). Isola 2000 sijaitsee nimensä mukaisesti parissa tuhannessa metrissä ja kylä koostuu lähinnä ravintoloista, vuokraamoista ja hotelleista. Keskuksen ala-asemalta lähtee pari kabiinia, pari tuolihissiä ja muutama sompahissi, eli hotellista pääsee suoraan mäkeen ilman, että tarvitsee seistä väenpaljoudessa kabiinijonossa. Toisaalta, väenpaljoutta ei Isolassa tarvinne muutenkaan pelätä. Vaikka oli Pariisin hiihtolomaviikko ja ranskalaiset tykkäävät hiihtää Ranskassa, Isolan he olivat kiertäneet kaukaa. Eniten keskuksessa kuului ruotsia ja vähän suomeakin.
Alberto Tomba
Parin päivän laskujen perusteella Mercantour oli kuitenkin todella hyvä kohde! Mäet olivat hyvässä kunnossa, niiden profiili oli erinomainen ja hissioffareita löytyi todella runsaasti. Emme päässeet tällä kertaa skinnailemaan, mutta tiedustelumatkana tämä toimi hyvin: Skannasimme keskuksen ympäristöstä todella paljon hyvännäköisiä skinnaushuippuja ja laskulinjoja, jotka pitää ensitilassa lähteä kokeilemaan! Eikä ruuhkaa ollut kyllä offareillakaan, näimme ainoastaan muutaman hassun skiniladun ja suurin osa niistä huipuista, jotka missä tahansa muualla olisivat olleet jo puhkilaskettuja, olivat Isolassa koskemattomia, vaikka vyöryvaroituskin oli vain kakkostasolla. Koitapa jossain Itävallassa löytää koskemattomia linjoja aurinkoisella säällä…
Ei jäljen jälkeä missään. Ei skinilatuja ylös, ei mutkia alas.
Lomavibat
Laskupäivät olivat hyviä ja aurinkokin paistoi välillä täydeltä taivaalta. Muilta osin hiihtolomaviikko meni leppoisasti Nizza-Monaco-Antibes -akselilla ruoasta, seurasta ja tylsyydestä nautiskellen samalla kuitenkin Etelä-Alppien karttoja salaa vähän vilkuillen. Mercantour ja Isolan alue kutsuu varmasti tulevaisuudessa splitin kanssa!
Port Vauban, Antibesin venesatama ja pari miljardia kiinni jahdeissa
Musée Océanique de Monaco ja legendaarinen sinivalaan luuranko katossa.
Klassikko, missä pitää aina käydä.
Monaco Tête de Chienin kalliolta katsottuna
Negresco ja Boulevard des Anglais, Nice
Antibes. Kaukana takana näkyy Mercantourin lumihuiput.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti