torstai 25. helmikuuta 2021

Hiihtoloma pervttu


Lapin reissu päättyi lopulta etuajassa, kun lapsi ei lentänytkään pohjoiseen vaan minä sen sijaan ajelin kotiin. Pari päivää ennen hiihtoloman alkua THL lausui tiedotustilaisuudessaan suosituksen olla matkustamatta, ja vaikka ulostulon ajankohdasta juuri hiihtoloman kynnyksellä voi olla montaa mieltä, sen ydin oli kuitenkin oikea: pandemiatilanne on pahentunut viime viikkoina nopeasti ja siksi juuri nyt ei pitäisi turhaan lähteä mihinkään. 


Tilanne on tietenkin todella ristiriitainen. Ensinnäkin ihmiset tarvitsevat lomaa ja pääsyä pois kotitoimistojen oravanpyöristä ja toisekseen, Lapin keskukset kaipaavat kipeästi rahaa, tuloja ja toimintaa kotimaan lomailijoilta menetettyään jo kaikki ulkolaiset asiakkaat. Ja ymmärrän hyvin, että nämä kaksi asiaa painavat vaakakupeissa paljon. Toisaalta sitten matkailu ja etelän hiihtolomat pakkaavat Lapin keskukset täyteen ihmisiä, jolloin turvavälit unohtuu helposti kaupoissa ja ravintoloissa ja myös siellä rinteessä. Voin vain kuvitella Levin ja Ylläksen gondolijonoja, kun koppiin sopii astua vain omalla porukalla. Jonossa jengi alkaa turhautumaan ja se näkyy änkemisenä ja pakkautumisena. Joo, suksien kanssa eteen ja taakse syntyy luonnostaan jonkinlainen turvaväli, mutta se ei paljoa auta, kun jengiä tulee sivulta ja ylhäältä ja alhaalta yli. Sama homma munkkipossuja odotellessa jossain rinnekahvilassa. Nämä ilmiöt olivat ikävä kyllä nähtävissä jo ennen lomiakin, jolloin väkeä oli tuntureissa kymmenesosa tämänhetkisestä. Ymmärrän siis oikein hyvin, miksi THL suositteli pysymään kotona. Ei kyse ollut ainoastaan after skista ja niistä karaokebaareista. Suosituksen ajoitus nyt vain oli aika huono, päivää ennen hiihtolomaa, ja ymmärrän hyvin, ettei juuri kukaan alkanut tällä varoitusajalla reissujaan perumaan. 



Me kuitenkin peruimme. Puhuin lapsen äidin kanssa ja päätös oli oikeastaan aika helppo, koska molemmilla oli sama fiilis: ei tuntunut hyvältä laittaa jätkää koneeseen kohti pohjoista. Poika ymmärsi yskän, vaikka vähän harmittelikin. Ajatus siitä, että lähtisi Lappiin, muttei voisi oikeastaan muuta tehdä kuin käydä pari tuntia päivässä mäessä jonottamassa ja istua loppuajan faijan kanssa mökissä, ei lopulta ollut kauhean houkutteleva hänellekään. Niinpä minä pakkasin kamat autoon ja ajelin etelään. Menetin lentolipun verran rahaa, minkä lopulta säästin hissilipuissa ja stressissä. Ihan hyvä näin. 


Jotkut ovat jo ehtineet kutsua päätöstä liioitteluksi ja turhaksi panikoimiseksi. Toisaalta jotkut ovat kiitelleetkin. Päätös oli kuitenkin itselleni ihan selkeä ja perusteltu. 


Ensinnäkin, ja ehkä tärkeimpänä, minulla ei vain ollut hyvä fiilis lennättää lasta Lappiin juuri nyt. Tilanne koronan suhteen on viime viikkoina huonontunut oleellisesti ja puhutaan jo kolmannesta aallosta. Jos silloin suositellaan, ettei lähdettäisi, minun mielestäni silloin ei ole järkevää lähteä. Joku minua viisaampi ja asian kanssa järjettömän paineen alla painiva on tullut siihen tulokseen, joten minä uskon. Jos teini olisi matkaan lähtenyt, se ei olisi ollut hänen oma päätöksensä, vaan minä vanhempana olisin ollut vastuussa reissusta, johon omatuntoni ei olisi venynyt. Omissa toimissani ja menemisissäni voin riskiä punnita, toimia ehkä jopa eri tavoin, mutta lapsen kohdalla oli helpompaa tehdä ratkaisu näin päin, vaikka se pientä pettymystä aiheuttikin. Söimme eilen jäätelöä kotona ja pidimme leffaillan, ei harmittanut enää. 


Toinen päätökseen vaikuttanut seikka on se, että olen matkailualan ammattilainen. Parin viikon päästä tulee vuosi täyteen siitä, kun olen estynyt tekemään työtäni globaalin pandemian takia. Kyllähän se vituttaa, mutta ymmärrän täysin, miksi matkailu ja moni muu toimiala on nyt sulkutilassa. Minun puolestani voisi vähäksi aikaa sulkea kaikki muutkin. Ihan kaikki. Ymmärrän myös, ettei ole mitenkään minun käsissäni kuinka tässä käy, mutta jos voin toimia vastuullisesti tehden edes oman osuuteni, sen teen. Koska jos minä alan ammattilaisena en vastuullisesti toimisi, miksi olettaisin, että kukaan muukaan niin tekisi? Minun on mielestäni yritettävä näyttää esimerkkiä. En yritä kuulostaa tekopyhältä, mutta olisihan se siistiä, jos esimerkiksi rakennustyömailla tai Rauman telakalla mietittäisiin edes hetki samoin.



En osoittele ketään sormella tai paheksu yhtään muiden lähtöä vaikkapa Leville. Loma on ansaittu, tulee tarpeeseen ja auttaa myös Lapin matkailuelinkeinoa. Toivon ainoastaan, että jengi toimii tunturissa, tai missä ikinä kylpylässä nyt lilluvatkaan, omalta osaltaan vastuullisesti. Turvavälit, maskit, omat porukat, käsien pesut, testeihin menot ja kaikki tutuksi tulleet litaniat, you know the drill. Tämä homma on vain ja ainoastaan yksilöiden teoista ja toimista kiinni. 


Sanoivat televisiossa, että olemme loppusuoran ja  ”viimeisen taistelun” edessä. Rokotteet ja kesä tulee ja jossain vaiheessa tämä on ohi, kunhan nyt hetken vielä jaksamme.


Koitan jaksaa. Ragnarök, perkele!





 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti