Sanotaan, että ihmisen pitäisi hankkia sellainen työ, mistä ei tarvitse lomaa. Sellainen, jota tehdessä ei tarvitsisi maanantaista eteenpäin laskea päiviä viikonloppuun ja sellainen, jossa loman viimeisenä iltana ei tarvitse päivittää Facebookiin itkuhymiöitä ”kun loma on ohi”.
Eihän se toki ihan niin mene, ettei mistään työstä tarvitse lomaa. Kyllä vaikka kuinka pitää työstään, siitä kannattaa (ja pitää) päästä välillä tuulettumaan. Se ei tarkoita, että työssä olisi mitään vikaa, pääkoppa vain sattuu välillä tarvitsemaan pientä taukoa, mitä ikinä sitä sitten tekeekin.
Minä ulkoilen työkseni tavalla ja toisella. Vaellan asiakkaiden kanssa ja kirjoitan ulkoilusta, pidän koulutuksia ja luennoin. Rakastan ulkoilmaa ja se on minun intohimoni. Addiktio, sanovat ystävät. ”Addikti vaihtoi kohteen toiseen luopuessaan viinasta” ja tottahan se varmaan on. Mutta ainakin ulkoilu on edellistä terveempi riippuvuuden kohde.
Addikti hommissa
Minulle lomaa työstä on omat reissuni. Olin joulu-tammikuussa kuukauden verran omilla teilläni, eikä Kilimanjaron ja Aconcaguan nousuilla ollut oikeastaan mitään tekemistä työn kanssa muuten kuin välillisesti. Näen sen niin, että mitä enemmän ja mitä isompia juttuja teen omillani, sitä varmempi olen myös asiakkaiden kanssa ääriolosuhteissa, kun on kokemuspohjaa, johon peilata. Pääasiassa kuitenkin nuo omat reissuni ovat hupia ja itseni haastamista, eivät työtä.
Omaa hauskaa Argentiinassa
Palattuani tammikuussa kotiin oli aika levätä. Olin varannut kalenteriin pari kuukautta pelkkää tyhjää ulkoilukeikkojen osalta, lähinnä keskityin kirjoittamiseen sekä kevään ja kesän työhommien suunnitteluun. Toki minä ulkoilin silloinkin, kävin mm. Oulangassa ja Itävallassa, mutta varsinaisia töitä olin buukannut vasta maaliskuulle.
Olin juuri kaksi viikonloppua asiakkaiden kanssa Helvetinjärven kansallispuistossa harjoittelemassa talviretkeilyä. Johtuen edelliskuukausien ohjelmastani en ollut itsekään nukkunut ulkona tänä talvena, joten oli se jo aikakin päästä pihalle! Molempina viikonloppuina saimme upean talvisään siivittäminä vaeltaa ja paistella lättyjä nuotiolla reilun parinkymmenen ihmisen kanssa ja ai että minä nautin! Aina silloin tällöin keikoilla iskee sellainen mitä helvettiä -fiilis, että ihan oikeastiko minä teen tätä työkseni? Että miten julmetun onnekas sitä voikaan olla, että saa kokea tällaisia hetkiä ulkona ja kutsua sitä duuniksi! Helvetinjärvellä sellainen iski katsellessani auringonlaskua Haukanhiedan rannalla samalla, kun parikymmentä ihmistä ympärillä pystyttelivät leiriä hymyt kasvoillaan.
Haukanhieta Helvetinjärven kansallispuistossa
Iso osa meistä nauttii työstään onnistumisten kautta. Että kun joku homma menee nappiin, siitä saa kiksejä. Jollekin se on onnistunut diili, rahakas kauppa firmalle tai tyytyväinen asiakas. Minä katsoin auringonnousua nokipannukahvin jantuessa nuotiolla ja jo se riitti toteamaan, että minulla on maailman paras työ.
Muutaman kuukauden lomamoodi oli ihan kiva ja reissut onnistuneita. Mutta kyllä sitä vaan oli mukava palata takaisin töihin ja toimistolle. Mietin siinä nuotiota kohennellessani, että tätä varmaan tarkoitetaan juuri sellaisella työllä, josta ei lomaa kaipaa. Homma jatkuu nyt kesälle asti, kun edessä on kaikkea ensi viikon Oulangan reissusta päiväretkiin ja viikonloppuvaelluksiin ennen kuin kesällä päästään taas Kebnekaiselle ja Islantiin. Niiden välissä pidän kuitenkin taas jossain kohtaa myös hieman lomaa, koska kyllä se tarpeeseen tulee, vaikka kuinka omaa työtään rakastaa. Mutta tällä hetkellä siihen ei tarvitse laskea päiviä hampaat irvessä.
Normi työpäivä
Pari uutta viikonloppuretkeä julkaistiin juuri keväälle ja Luonnon päivätkin tuolla jo odottelevat, joten tässä siispä keikkakalenterini päivitettynä. Lähde mukaan, melkein kaikille vaelluksille mahtuu vielä!
16.3. Retkeilyn alkeet -luento Kuopion Partioaitassa
19.-23.3. Talvivaellus Oulangassa
29.3. Partioaitan ja Matkatoimisto Aventuran vaellusilta / luento Helsingin Dubrovnikissa
5.4. Retkeilyn alkeet -luento Turun Partioaitassa
6.4. Retkeilyn alkeet -luento Helsingin Partioaitassa
8. & 9.4. Retkeilyn alkeet -päiväretket Teijon kansallispuistossa
22. & 23.4. Retkeilyn alkeet -päiväretket Seitsemisen kansallispuistossa
6.-7.5. Viikonloppuvaellus Repoveden kansallispuistossa
20.-21.5. Viikonloppuvaellus Teijon kansallispuistossa
17.6. Luonnon päivät, ohjelma TBC
27.6.-1.7. & 4.-8.7. Vaellukset Ruotsin Kebnekaiselle
15.-20. & 20.-25.8. Vaellukset Islannin Laugavegurilla
26.8. Luonnon päivät, ohjelma TBC
Tervetuloa Kebnekaiselle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti