Vuosittainen kaupunkiloma Atlantin tuolla puolen on saatu pakettiin, palasin New Yorkista kotiin tänään aamulla. Tolkuttomassa jetlägissä tässä mietiskelen, että olipas muuten maailman paras lomaviikko pojan kanssa, kuten taisin jo edellisessä postauksessani hehkutella. Kyllä vanhemmuuden suurimpia iloja on katsella oman jälkikasvunsa onnea ja sitä pikkujätkällä riitti koko New Yorkin verran! Kyllä siinä isä hieman herkistyi kun toiselle siisteintä oli öbaut kaikki.
Ihmeellinen Manhattan, Spidermanin koti
Nyt edessä on sitten paluu puolittaiseen arkeen. Tämä kesä rytmittyy aika hyvin parin viikon setteihin, joista ensimmäisenä vuorossa on muutaman viikon semiloma Helsingissä. Aion lähinnä treenata, treenata ja treenata. Ensi lauantaina pidän tosin pienen tauon ja lähden Nuuksioon ensin luontokeskus Haltiaan esitelmöimään Luonnon päivien nimissä ja siihen perään nukkumaan ulos. Lauantaina on nimittäin jälleen Nuku yö ulkona -päivä, jonka tiimoilta pidän Haltiassa kaksi kuvallista esitystä matkoistani tarinoiden. Luvassa on kommelluksia Färsaarilta Tansaniaan ja Australiasta Argentiinaan, esitykset ovat kello 16 ja 19 ja niihin on kaikille vapaa pääsy. Siihen perään luonnollisesti kutsun kaikki mukaan yöpymään luontokeskuksen ympäristöön päivän teeman mukaisesti!
Nuku yö ulkona 17.6.!
Luonnon päivän, semiloman ja juhannuksen jälkeen vuorossa on ensimmäinen kesän työkeikoista, kun suuntaan auton kohti Nikkaluoktaa, mistä vaellan 365 klubilaisten kanssa kahteen otteeseen Kebnekaiselle ja takaisin. Luvassa on siispä pari viikkoa Ruotsin Lapin yötöntä yötä hyvässä seurassa ulkoillen, en valita ollenkaan.
Nikkaluokta, Kebnekaise ja polku Skandien vuoristoon
Kebnekaisen jälkeen palaan taas semilomailun ja treenin pariin, kunnes heinäkuun lopulla lennän Chamonix’iin, missä tarkoitus on ottaa revanssi Mont Blancin kanssa. Viime vuonna nousu jäi muutaman sata metriä vajaaksi ja tällä kertaa – kunhan olosuhteet vain sallisivat – ajattelin käydä katsomassa vielä ne loputkin siitä nyppylästä, että onko siellä erinäköistä kuin alempana. Kiipeämme omalla porukalla (tällä kertaa ilman oppaita siis) Gouterin reittiä, mistä viime vuonna laskeuduimme alas noustuamme ensin Italian puolelta Dome de Gouterin laelle.
Dome de Gouteria alas, tänä kesänä myös ylös!
Blancin jälkeen on taas vähän semilomaa ja kesän ehkä tärkein päivä: Bad Religion Mikkelin Jurassic Rockissa! Nähdään pitissä.
Elokuussa on toinen kaksiviikkoinen klubilaisten kanssa, kun lähden vetämään pari viiden päivän vaellussettiä Islannin Laugavegurille. Sen jälkeen onkin hyvä vetää pari viikkoa henkeä ennen tämänvuotista Sarekin reissua.
Sarek, maailman upein paikka
Kun tulevia kuukausia katselee, alkaa vähän väkisinkin hymyilyttämään. New Yorkin, Kebnen, Mont Blancin, Mikkelin, Islannin ja Sarekin väliset ajat aion (sen treenin lisäksi siis) täyttää poikani kanssa mökkeilyllä, melonnalla, päiväretkillä, jäätelöillä ja rantakahveilla, joten tämähän alkaa vaikuttamaan ihan kesältä! Viime viikkoinen NYC-reissu pohjusti sen jo hyvin ja kun miettii, että viime suvena en lomaillut päivääkään koulun ja töiden takia, olen mielestäni kesän 2017 ansainnut. Bring it!
Ai niin, aloitin tänään laihdutuskuurin.
Treeniteemu
#luonnonpäivät
#luontolähettiläs
#partioaitta
#365klubi
#tierrasweden
#vaikoclothing
#matkatoimistoaventura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti