Elämme joulukuun alkua, mikä tarkoittaa, että 2019 on jo aivan kulman takana! Niinpä laitoimme Partioaitan kanssa ensi vuoden retket ja vaellukset myyntiin.
Kaava on pitkälti sama, joka tänä vuonna hyväksi havaittiin, eli talvella retkeillään viikonloppuja ja lasketaan, kesällä puolestaan lähdetään Ruotsiin pariksi viikoksi ja tehdään yksi kotimaan klassikko. Paluun repertuaariin tekee Oulangan talvivaellus, jonka vedin pari vuotta sitten mutta joka oli viime talven tauolla. Tässä alla esittelen hieman tarkemmin tulevat keikat:
Talviretket Nuuksiossa 9.-10.3. ja Helvetinjärvellä 16.-17.3.
Olettaen, että kunnollinen talvi tuolta taas jossain vaiheessa taivaalta tulee, lähdemme harjoittelemaan talviretkeilyä sekä Nuuksioon, että Helvetinjärvelle. Molempina viikonloppuina sapluuna on kutakuinkin sama: Vaelletaan noin 16 kilometriä lumisilla poluilla, harjoitellaan talviretkeilytaitoja, käydään läpi vinkkejä lumisen maan aikana ulkoiluun ja nautitaan upeasta talvikelistä. Tietenkin paistetaan myös lättyjä nuotiolla ja laitetaan niihin Nutellaa päälle. Näiden viikonloppujen tarkoituksena on, että osallistujat saisivat reissusta aseet omatoimiseen talviretkeilyyn ja uskaltaisivat lähteä nauttimaan pakkasöistään ulos vastaisuudessa itsenäisesti. Koska onhan talvi oikeasti paras aika
retkeillä!
Aamu-aurinko Nuuksion Iso-Holmassa viime talvena
Kuten todettu, Oulangan talvireissu tekee paluun ohjelmistoon. Kesällä lähes ruuhkaksi asti täyttyvä Karhunkierros on talvella aivan tyhjä. Metsähallitus ajaa maastoon talvireitin, joka ei ihan alkuperäistä reittiä kulje, mutta mukailee sitä tuvalta tuvalle suunnilleen alkuperäisen polun mukaisesti. Taitamme matkaa noin 60 kilometriä Taivalkoskelta Juumaan ja saamme samat maisemat ja paikat kuin kesällä, mutta ilman ruuhkia! Viimeksi taisimme nähdä alle kymmenen muuta ihmistä vaelluksen aikana, mikä oli aika harvinaista rauhaa Oulangassa! Matka taitetaan jaloin, eli mitään suksia tai lumikenkiä ei tarvitse löytyä kaapista.
Ei oo ruuhkaa talvisin Karhunkierroksen tulipaikoilla
Viime talvena teimme ensimmäisen klubilaisten offarilaskureissun Pyhälle ja viikko oli haastavista olosuhteista huolimatta erittäin onnistunut! Se oli myös aivan täyteen varattu, joten, koska kysyntää selkeästi riitti, sama paketti on tarjolla tälläkin kertaa. Luvassa on lumiturvallisuusosaamista, skinnailuharjoituksia ja laskua Pyhän takamaastoissa Suomen parhailla offareilla, toivottavasti hieman paremmalla lumella kuin viime vuonna. Tarvittavat kamat saa vuokrattua paikan päältä, jos omia ei löydy. Laskettelukokemusta sen sijaan pitäisi osallistujilta löytyä.
Okei, tää on Ruotsista. Mut tätä harjoitellaan Pyhällä!
Kebnekaisen vaelluksista varmaan kaikki olennainen on tässä blogissa jo kirjoitettu. Suosikkipaikkani maailmassa, upea vaellusmaasto ja Ruotsin korkein huippu! Tämä on jo viides klubivaellus Kebnelle, itselleni kymmenes kerta paikan päällä. Kebnekaisen jäätikön peittämä etelähuippu suli viime kesän aikana yli viisi metriä ja sen pohjoinen kivinen naapuri nousi Ruotsin korkeimmaksi pisteeksi ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa. Puntit todennäköisesti tasoittuvat taas hieman tässä talven aikana jäätikön vahvistuessa, mutta pian koittaa aika, jolloin Kebnen pohjoishuipusta tulee lopullisesti Ruotsin korkein. Se on myös huomattavasti haastavampi saavuttaa, eli alkaa olla viimeiset hetket käsillä, kun länsinaapurin korkeimmalle huipulle pääsee vielä helpo(hko)sti.
Ruotsin toimisto, paras toimisto!
Sarek on ehkä maailman siistein mesta. Todellinen erämaa, ei polkuja, ei ihmisiä, ei ruuhkia, ainoastaan haastavaa maastoa, korkeita vuoria, turkooseja järviä ja virtaavia jokia. Kuin tehty vaeltamiseen. Sarek ei ole vaelluksista se helpoin, mutta kaikista kesän reissuista ehkä antoisin.
Mun ehkä suosikkikuva viime kesältä. Kollegani Marko näyttää, missä on Sarek!
Pyrin joka kesä tekemään yhden ns. klassikon myös kotimaassa. Ihan jo senkin takia, että jos en näitä duuniksi tekisi, en koskaan ehtisi itse Suomen Lapin reiteille, kun nenä vetää yleensä vapaa-ajalla jonnekin kauemmas vuorille. Tällä tavalla tulee itsekin koettua myös kotimaan vaellusreittejä. Viime kesänä oltiin Haltilla, ensi vuonna jalat vie Hetta-Pallakselle.
En oo käyny Hetta-Pallaksella kesällä, mut oletan et se on jotain tällaista. Kuva on Sallasta.
Partioaitan ja Aventuran melonta- ja vaellusmatkat Grönlannin Narsarsuaqiin olivat viime kesänä molemmat loppuunmyytyjä ja niin taitaa olla jo ensi vuodenkin reissu. Hillittömän hieno ja uniikki paikka, ei haittaa yhtään lähteä uudelleen!
Kuvasta ei ehkä ihan näe, et toi töttörö on joku 20 metriä korkea
Olin syyskuussa ensimmäistä kertaa Kebnekaisella ruska-aikaan ja sen väriloisto oli ihan älytön! Niinpä päätettiin Venlojen vaelluksen kanssa lähteä katsomaan uusiksi ensikin vuonna. Kebnen syysvaellus eroaa kesän klubivaelluksesta jonkin verran, Venlojen kanssa esimerkiksi kamat lentävät helikopterilla ja kuljemme pidemmät matkat pelkissä päivärepuissa.
Maailman kaunein Tuolpagorni syksyn loistossa.
Näiden lisäksi teen muutaman privaattivaelluksen ryhmille ja kaveriporukoille, eli lomaa ei taaskaan liikaa kesällä ole. Mutta se ei ole tarkoituskaan, minun työnihän on auttaa muita lomailemaan, and I love it! Nyt uudeksivuodeksi lähden taas Innsbruckiin, keväällä teen muutaman viikon reissun Ruotsiin ja Norjaan skinnailemaan ja kesällä varmaan Chamonix kutsuu taas, eli ei tämä onneksi ihan pelkkää puurtamistakaan ole. Toukokuussa minulla on buukattuna kaksi polkujuoksukilpailua, Bodom Trail 21km ja Karhunkierros 34km. Pitääkö olla huolissaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti